Avustuskohteet

Säätiön avustuskohteet 2025

Toimintakertomus 2025

Tuupalan Museon esineluettelointiprojekti 15 000 € / Kuhmon kaupunki, Tuupalan museo

Avustuksella palkataan museotyöntekijä luetteloimaan museoesineet ja edesauttamaan esillepanossa näyttelyissä. Rakennuksen keskiosaan pystytetään Tuupalan teemaa tukevaa pysyvä näyttely: näyttelyn aiheina lähinnä apteekki, ortodoksiset pakolaislapset 1920-luvulla sekä talon vuokralaiset, valokuvilla muitakin teemoja. Tyhjentynyt väentupa sisustetaan kuvaamaan vanhaa perinteistä kuhmolaista pirttiä 1900-luvun alussa.

Veteen vajonneet projekti – Arkeologiset hylkysukellukset Suomenlinnassa sekä Porkkalassa 7 500 € / Museovirasto

Vuosien 2025-2026 avustuksilla katetaan hylkytutkimuksen kuluja Suomenlinnan eri hylyillä talvikaudella ja Porkkalassa hylkykohteella Warmbådan (nk.Tiilihylky), joka on alustavasti identifioitu Falken-nimiseksi ruotsalaiseksi sotalaivaksi, joka upposi vuonna 1651. Laiva on rakennettu samalla telakalla kuin Vasa laiva ja sen identifioinnin vahvistaminen tulee olemaan yksi merkittävimmistä tuloksista niin Veteen Vajonneet -hankkeessa kuin koko tutkimusohjelmassa Unohdettu laivasto.

Veteen vajonneet, Ruotsin laivaston hylyt Suomenlinnan kulttuuriperintönä -projekti käynnistyi vuonna 2021 ja on Suomen osaprojekti kansainvälisessä tutkimusohjelmassa Unohdettu laivasto, Ruotsin ”sininen” kulttuuriperintö vuosina 1450-1850, jota johtaa Ruotsissa Leo Müller Tukholman Yliopiston Meriopintojen keskuksesta (CEMAS) kumppaneinaan Ruotsin valtion merimuseot ja kuljetushistorialliset museot ja Suomesta Museovirasto projektin omistajana FT Petri Halinen ja projektipäällikkönä FT Minna Koivikko.

Projektin tavoitteena on lisätä yleisön ymmärrystä meriarkeologisesta tutkimuksesta ja saada merellinen kulttuuriperintö näkyviin ja mukaan Suomenlinnan narratiiviin, tehdä merkityksellistä ja ajankohtaista meriarkeologista tutkimusta sekä antaa alan opiskelijoille mahdollisuuksia saada työkokemusta tutkimussukelluksesta ja projektityöstä.

Tutkimusprojekti keskittyy Suomenlinnaan ja sen ympärillä oleviin laivanhylkyihin. Ajankohdan historiallisen tapahtumiin osui ruotsinvallan päättyminen linnoituksen siirtyessä v.1808 venäläisten haltuun.

Projektin arkeologinen puoli eli meriarkeologiset tutkimuskaivaukset ovat maailman mittakaavassakin erittäin harvinaisia ja on merkityksellistä, että tietotaitoa ylläpidetään myös Suomessa. Itämeressä on säilynyt runsaasti puulaivojen hylkyjä, toisin kuin muualla, jonka johdosta meriarkeologiset tutkimuskaivaukset ovat erittäin harvinaisia maailmankin mittakaavassa.

Tutkimusta on tehty kehittäen ajotusnäytteiden osuvuutta dendrokronologisella analyysillä ja tutkien laivanrakennusta. Tavoitteena on ollut uudenlaisen, vähemmän kajoavan perustutkimuksen keinoin tutkia puun eri vaiheita metsästä laivapuuksi ja miten laivaa on ylläpidetty korjaamalla ja vaihtamalla siihen osia.

Meriarkeologinen Instituutti yleisavustus 7 500 € / Suomen Meriarkeologinen seura

Meriarkeologinen Seura on kansainvälisesti akkreditoitu toimija joka yhdistää tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuuriviennin. Seura käynnisti Meriarkeologisen Instituutin, jonka tarkoituksena on vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimuksen tuominen kaikkien ulottuville. Avustus on myönnetty instituutille palkattavan täyspäiväisen toiminnanjohtajan kuluihin sekä tutkimusprojekteista vastaavien meriarkeologien kenttätyöpalkkioihin.

Suomalaisen metsälammen digitaalinen mallinnos – Minifauna sarja 2 520 € / Oy Anima Vitae Ltd

Avustus on myönnetty suomalaisen lehtometsän, lammen ja sen lähiympäristön kolmiulotteiseen mallintamiseen, joka sisältyy lapsille suunnatun luontoelämystä lisäävään Minifauna-animaatiosarjaan. Sarja auttaa hahmottamaan, miten nämä lammet ja niihin liittyvät virtavedet. kuten purot ja norot toimivat osana laajempaa ekosysteemiä.

Kuhmo-seura ry. 1 000 €

Avustus on myönnetty Tuupalan historiikin laatimista varten.

Säätiön avustuskohteet 2024

Toimintakertomus 2024

Nautica Fennica 2025-vuosikirjan julkaiseminen 3 000 € / Suomen merihistoriallinen yhdistys

Nautica Fennica on ainoa merihistorian tutkimusta esittelevä säännöllisesti ilmestyvä vertaisarvosteltu julkaisusarja Suomessa. Nautica Fennica vuosikirja on julkaistu vuodesta 1976 lähtien ja vuodesta 1992 alkaen sen julkaisijana on ollut Suomen merimuseo/Museovirasto sekä Suomen merihistoriallinen yhdistys joka on vastannut julkaisun toimitustyöstä nimeämällä kullekin numerolle toimittajan tai toimittajat. Säätiön myöntämällä apurahalla vuosikirjan taiton ja painatuksen kuluihin mahdollistetaan osaltaan jo puoli vuosisataa jatkuneen tieteellisen julkaisun jatkuminen edelleenkin.

Tuupalan Museon sivurakennuksen kunnostusprojekti 10 000 € / Kuhmon kaupunki, Tuupalan museo

Avustuksella palkataan kirvesmies ja/tai museotyöntekijä sekä hankitaan vitriinejä ja valokuvasuurennoksia. V. 2024 alkanut kunnostusprojekti jatkuu v.2025 rakennuksen museoaikana tehtyjen rakenteellisten lisäysten poistoilla jotka ovat mm. edesauttaneet kosteusongelmia.

Rakennuksen keskiosaan pystytetään Tuupalan talomuseon teemaa tukeva pysyvä näyttely jonka aiheina ovat apteekki, ortodoksiset pakolaislapset 1920-luvulla ja talon vuokralaiset. Vanha pirtti sisustetaan kuvaamaan perinteistä Kuhmolaista pirttiä 1900-luvun alussa.

Veteen vajonneet projekti -Arkeologiset hylkysukellukset Suomenlinnassa sekä Porkkalassa 15 000 € / Museovirasto, Veteen vajonneet-projekti

Veteen vajonneet, Ruotsin laivaston hylyt Suomenlinnan kulttuuriperintönä-projekti käynnistyi vuonna 2021. V.2025 on tarkoitus kattaa Suomenlinnan hylkytutkimuksen kuluja eri hylyillä ja Porkkalassa hylkykohteella Warmbådan (nk.Tiilihylky) joka on alustavasti identifioitu Falken-nimiseksi ruotsalaiseksi sotalaivaksi, Alus upposi vuonna 1651 ja joka on rakennettu samalla telakalla kuin Vasa laiva. Sen identifioinnin vahvistaminen tulee olemaan yksi merkittävimmistä tuloksista Veteen Vajonneet-hankkeessa.

Veteen vajonneet, Ruotsin laivaston hylyt Suomenlinnan kulttuuriperintönä on Suomen osaprojekti kansainvälisessä tutkimusohjelmassa Unohdettu laivasto, Ruotsin ”sininen” kultturiperintö vuosina 1450-1850 jota johtaa Ruotsissa Leos Müller Tukholman Yliopiston Meriopintojen keskuksesta (CEMAS) kumppaneinaan Ruotsin valtion merimuseot ja kuljetushistorialliset museot ja Suomesta Museovirasto.

Tärkeänä osana kokonaisuutta oleva Suomen osaprojekti avaa Suomenlinnaan sijoittuneen Saaristolaivaston viimeisiä vaiheita. Museovirastossa projektin omistaja on Kulttuuriympäristötieto- ja tutkimus -yksikön esihenklö FT dos. Petri Halinen ja projektipäällikkönä meriargeologi FT Minna Koivikko.

Tutkimusprojekti keskittyy Suomenlinnaan ja sen ympärillä oleviin laivanhylkyihin. Ajankohdan historiallisen tapahtumiin osui ruotsivallan päättyminen linnoituksen siirtyessä v.1808 venäläisten haltuun. Arkistoaineistotutkimusta ovat suorittaneet historioitsijat Magdalena af Hälkstöm ja Jyrki Paaskoski.

Projektin arkeologinen puoli eli meriarkeologiset tutkimuskaivaukset ovat maailman mittakaavassakin erittäin harvinaisia ja on merkityksellistä, että tietotaitoa ylläpidetään myös Suomessa.

Vuonna 2025-2026 on tarkoitus viimeistellä tietomallien parantamista dendrokronologian ja laivanrakennuksen osalta keskittyen fotogrammetristen mallien tietosisällön parantamiseen visuaalisin keinoin ja niiden hyödyntämiseen näytteenoton suunnittelussa jota testataan Suomenlinnan hylyillä erityisesti talvella 2025 tehtävällä dokumentoinnilla ja näytteenotolla. Tavoitteena on kirjoittaa yhteisartikkeli asiasta.

Arkeologiset kaivaustutkimukset jatkuvat elokuussa 2025 Susisaaren hylky 1 kohteella ja kenttäkaudella suoritetaan tarkastusmatka Porkkalan hylylle.

Säätiön avustuskohteet 2023

Toimintakertomus 2023

Hidaskasvuiset kuhakannat 25 000 € / Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Biologiset asemat, Lammin biologinen asema, tutkimusinfrapäällikkö Matti Kotakorpi ja professori Kimmo Kahilainen

Rahoitus käytetään HIKU – Hidaskasvuiset kuhakannat -hankkeen omarahoitusosuuteen. Tutkimusprojektissa määritetään n. 500 kuhan suomunäytettä ja otoliittinäytettä. Alustava työnimi suunnitteilla olevalle tutkimusartikkelille on ”Stunting growth of pikepearch (Sander luciopera) – complex interactions of population dynamics, stocking, fisheries regulations and climate.”

Kuha on kotiutettu Järvi-Suomeen laajoilla istutuksilla 1990-luvun alkupuolelta lähtien ja 2000-luvulla runsas kuhakanta on muodostunut lukuisiin vesistöihin Järvi-Suomessa. Kuhakannoista on monin paikoin tullut hyvin tiheitä ja kasvun hidastumisesta on selviä viitteitä. Etenkin Järvi-Suomelle tyypillisissä humuspitoisissa ja karuhkoissa järvissä kasvun hidastumisesta on runsaasti havaintoja.

Hankkeessa tutkitaan kuhan kasvunopeutta ja istutettujen kuhien osuutta Lammin Pääjärvessä tekemällä tarvittavat määritystyöt olemassa olevasta suomu- ja otoliittiaineistosta. Kuhakannan kasvutiedot sekä muut saatavilla olevat aiheeseen liittyvät taustatiedot koostetaan määritystyön valmistuttua. Laajojen taustatietojen avulla analysoidaan nykytilaan johtaneita tekijöitä Pääjärvessä. Tutkimustulosten pohjalta pyritään analysoimaan erilaisia toimenpidevaihtoehtoja hidaskasvuisen kuhakannan hyödyntämiseksi sekä kannan tuottavuuden turvaamiseksi. Tulosten pohjalta voidaan arvioida kuhaistutusten ekologisia vaikutuksia järven ravintoverkkoon ja istutusten merkitystä kasvunopeuden hidastumiselle. Hankkeessa tehtävä tutkimustyö pohjustaa perusteellisempaa tutkimushanketta.

Hankkeen aikana järjestetään työpajatilaisuus jatkotoimien ideointia ja alan toimijoiden verkostoitumista varten, jossa pyritään pohjustamaan käytännön kokeiluja ja jatkotutkimuksia. Verkostoa rakennetaan erityisesti Järvi-Suomen alueelle. Hankkeen tuloksista viestitään aktiivisesti ja monikanavaisesti.

Hankkeen tulokset palvelevat laajasti ja pitkäaikaisesti Suomen sisävesien tutkimusta, koska kuhakantojen runsastuminen on valtakunnallinen ilmiö. Kuhan kasvun hidastuminen on merkittävä haaste Järvi-Suomen kalataloudelle ja hanke tuottaa perustietoa ja ratkaisuja tähän haasteeseen. Tulokset palvelevat Järvi-Suomen kalataloutta tarjoamalla tutkittua tietoa jatkuvasti yleistyvien tiheiden kuhakantojen käyttöön ja hoitoon, joka on edellytys kalavarojen kestävälle hyödyntämiselle.

HIKU: Raportti vuoden 2024 toimista

Simpukan poikasten käyttö sisävesiympäristöjen seurannassa 7 475 € / University of Jyväskylä, Department of Biological and Environmental Science, Konnevesi Research Station & Life Revives, professori Jouni Taskinen

Hankkeessa käytetään yliopistolla tuotettuja simpukan poikasia ympäristön tilan seurantatutkimukseen niin, että poikasia inkuboidaan tutkittavan joen tai vesistön pohjasedimentissä. Herkkien simpukan poikasten avulla kartoitetaan elinympäristön tilaa sekä voidaan tutkia pohjan tilan parantamiseksi tehtyjen toimien vaikuttavuutta.

Raportti: Simpukan poikasten käyttö sisävesiympäristöjen tilan seurannassa

Meren arkeologia -kirja englanninkielisenä e-kirjana 8 000 € / Museovirasto, Historiahankkeen työryhmä FM Anna Lantee ja FM Kalle Virtanen

Aiemmin säätiön avustuskohteena ollut Meren arkeologia -kirja julkaistaan englanninkielisenä e-kirjana. Käännös- ja graafisen suunnittelun hankkeeseen kohdennetaan lisöksi säätiön aiemmin myöntämästä suomenkielisen kirjan avustuksesta yli jäänyt 6 300 euroa, joten englanninkielisen e-kirjan hankkeeseen on myönnetty yhteensä 15 300 €. Hankkeessa Meren arkeologia -kirja käännetään ja julkaistaan sekä PDF- että EPUB-formaateissa.

Säätiön avustuskohteet 2022

Toimintakertomus 2022

Museovirasto / 25.000 Suomen meriarkeologian historia -kirja

Vuonna 2020 alkanut kirjaprojekti valmistui suunnitelman mukaisesti. Kirjan on toimittanut työryhmä FM meriarkeologi Päivi Pihlajanjärvi, konservaattori Ulla Klemelä ja FM erikoistutkija/toimittaja Irma Lounatvuori. Kirjan julkaisutilaisuus pidettiin 30.9.2023 Kotkassa Merikeskus Vellamossa.

Mitä on meriarkeologia, mitä se tutkii, mistä hylyistä saa tietoa, miten hylyt on suojeltu?

Näihin kysymyksiin vastaa Museoviraston sekä Antero ja Merja Parman säätiön 30.9.2023 julkaisema Meren arkeologiaa ‒ seikkailuista tieteeksi. Kirja tarjoaa yleiskuvan meriarkeologisen tutkimuksen ja suojelun vaiheista 75 vuoden ajalta.

Meriarkeologia on Suomessa alkuvaiheistaan lähtien ollut monialaista viranomaisten, tutkijoiden ja harrastajien yhteistyötä, joten myös yhteisestä vuosikymmenten historiasta kertovia teemoja on työstetty yhdessä. Artikkeleita ovat kirjoittaneet meriarkeologit, -historioitsijat ja -etnologit sekä muut alan toimijat.

Kirja on myynnissä mm. Museoviraston verkkokaupassa, Kansallismuseon museokaupassa 15.10. asti sekä Merikeskus Vellamon museokauppa Plootussa.

Lue lisää Museoviraston tiedotteesta.

Museovirasto / 42.468,88 Veteen vajonneet

Tutkimusprojektin kohteena on hylyt Suomenlinnan kulttuuriperintönä. Tutkimustyö on osa vuonna 2021 alkanutta kansainvälistä yhteistyötutkimushanketta Tukholman yliopiston kanssa: Veteen vajonneet, Ruotsin laivaston hylyt Suomenlinnan kulttuuriperintönä. Se jatkaa projektipäällikkönä toimivan Minna Koivikon väitöskirjatutkimusta, jossa selvitettiin Suomenlinnan vedenalaista kulttuuriperintöä kierrätettyjen laivojen näkökulmasta. Tutkimuksessa tunnistettiin mm. Venäjän Itämeren laivaston viimeiset purjehtivat puiset sotalaivat kierrätettyinä väyläesteiksi sekä Saaristolaivaston ensimmäiset alukset aallonmurtajan perustassa. Ajoittamatta ja tunnistamatta jäi kuitenkin useita vanhoja hylkyjä, jotka ovat tärkeitä konkreettisia muistoja Suomen historian tapahtumista. Tässä uudessa tutkimuksessa pääkysymys liittyy vuoden 1808 muutokseen ja mitä tapahtui linnoituksessa sotasaaliiksi jääneille reilulle sadalle erikokoiselle alukselle. Miten ihmiset selvisivät muutoksesta, miten se näkyy laivojen elinkaarissa ja löytyykö nykyisiin murrosvaiheisiin uusi näkökulma ja selviytymiskeinoja menneisyydestä.

Säätiön antama tuki käytetään tutkijan palkkaamiseen projektiin vuonna 2023. Samalla kun tulevaisuuden asiantuntijat perehtyvät ja kouluttautuvat tutkimussukeltamiseen ja projektityöhön Suomessa, marginaalista ponnistava pieni tieteenala kehittyy ja merellinen kulttuuriperintö tuodaan näkyviin ja vuoropuheluun muun historian kanssa.

Säätiön avustuskohteet 2021

Toimintakertomus 2021

Handle Productions /60.000 Tutkimussukellushanke Fluyt

Meriargeologinen tutkimussukellushanke kohdistui mereen n.85 m syvyyteen uponneen 1600-luvun flöitti-aluksen tutkimukseen. Museovirasto oli saanut hankkeen tieteellisiltä asiantuntioilta tutkimussuunnitelman ja säätiö päätti osallistua hankkeeseen tukijana koska virasto piti antamansa lausunnon mukaan tärkeänä saada tietoa hylyn dokumentoinnista ja tutkimuksesta osana vedenalaiseen kulttuuriperinnön suojelua Suomen talousvyöhykkeellä. Tutkimuksen tuloksena Museovirastolle on luovutettu tutkimusraportti: Ivar Treffner: Presumed Dutch fluyt/ Investigation of a wreck of presumed Dutch flyut in Gulf of Finland. Alta löytyy aiheesta kuvia.